Länsi-Kymen Kulttuuritie

Iitti ja sen kuntakeskus Kausala

Iitissä nautitaan maaseudusta sekä Kymijoen järvien ja rantojen kauneudesta

Kulttuuritiereitin pohjoispäässä Elimäen ja Etelä-Iitin viljavat peltomaisemat muuttuvat Kymijoen järvien ja Salpausselän harjujen muodostamaksi monimuotoiseksi luontokokonaisuudeksi, jota rikastuttavat myös jylhärantaiset koskialueet ja jääkausien höyläämät, mutta yhä ylväästi pystyseinäiset ikivanhojen vuorten tyviosat.

Maakansan, Sääskjärven ja Perheniemen kylät

Iitin kunnan nykyiset alueet on perinteisesti jaettu eteläpuolen Maakansaan ja pohjoispuolen Vesikansaan, sillä pitäjän eteläisimmistä osista tultiin Iitin kirkolle maitse ja pohjoisemmista osista vesireittejä pitkin kirkkoveneillä. Vanha viitoitus kirkolta järvien kirkkovenevalkamiin on yhä käytössä.

Karralan kotiseututalo (51)

Myllymäentie 32, 47310 Haapakimola Puh. 045 232 6242 / Irma Napola

Taloa ylläpitää Iitin kotiseutuyhdistys. 1700-luvulla rakennetun komean rakennuksen arvokasta sisustusta ja piharakennuksia esitellään kesän tapahtumapäivinä, mm. 11.8.2018, jolloin teemana ovat vanhat soittimet ja vanhan ajan musiikki. Muulloin ennakkoon sopien.  

Maakansan Seuratalo (52)

Kimonkyläntie 134, 47310 Haapa-Kimola Puh. 0400 151 889

Maakansan kyläyhteisön keskukseen kokoonnutaan viettämään yksityisjuhlia, järjestämään tapahtumia ja hoitamaan yhteisiä asioita.

Talolla järjestetään Maakansan Wanhat Wehkeet -mäyttely 12.8.2018

 

Kivirinteen tila (53)

Vuokkolantie 47, 47310 Haapakimola Puh. 0400 945 616

Sen 1,5 ha:n puistomainen pihapiiri tunnetaan monipuolisesta kasvi-, pensas- ja puulajikkeistostaan. Vanhassa luhtiaitassa on näytteillä Margit Peltolan maalauksia, keramiikkaa ja mosaiikkitöitä. Vapaa pääsy.

Avoinna valtakunnallisina Avoimet Puutarhat -päivinä. Tilan emäntä on myös aasialaisten hoitomenetelmien taitaja.

Iitin Sääskjärvi (54)

Sääskjärven ja sen rantojen avarat näkymät yllättävät laajuudellaan. Järveen työntyvien niemekkeiden uimarannoille, Perheniemen lintutornille ja Kustaa III:n muistokivelle on järveä kiertävän rantatien varresta opasteviitoitus. Kesän jälkeen lintubongareita ihastuttavat jokasyksyiset tuhansien tundrahanhien yöpymiset ja ruokailut Sääskjärvellä ja sitä ympäröivillä pelloilla. Backmanin rautakaupalle tultaessa retkeilijöille suositellaan edestakaista ajelua em. rantatielle ja Perheniemen kylän puolelle.

Perheniemen opisto (55)

Opistontie 15 B, 47450 Perheniemi Puh. 05 757 4100

Karjalan Kannakselta sodan alta Iittiin muuttanut 90-vuotias evankelinen Perheniemen opisto järjestää moniteemaisia kesäkursseja ja tarjoaa niiden aikana edullista kesämajoitusta ja mm. juhlatiloja vanhassa Perheniemen kartanomiljöössä historialtaan rikkaalla Sääskjärven ranta-alueella.

Kesällä 2019 ohjelmistossa ovat mm. Kesäöiden tilkkukurssi 1.-5.7., Henkisen itsepuolustuksen kurssi 29.7.-2.8., Tarinallisen kirjoittamisen kurssi 6.-9.8., Rukousmusiikin mestarikurssi 8.-9.8. ja Myötäelämällä rakentavaan vuorovaikutukseen -parisuhdekurssi 30.8.-1.9.

Sääskjärven länsipuolen kohteet

Design Paula Noponen & Perttu Rista (56)

Riutanpääntie 11, 47450 Perheniemi Puh. 040 776 4042

Koulun tiloissa kannattaa käydä tutustumassa keraamikko Paula Noposen ja puumuotoilija Perttu Ristan työpajoihin ja tuotemyymälään. Sääskjärven länsirannalta on matkaa noin 4 km Metsälän suuntaan.

Kesäisin pariskunta keskittyy työnsä ohella tapahtumien järjestämiseen sekä perennapuutarhansa hoitamiseen. Valkosipulin viljely ja jalostaminen kuuluu puutarhan erikoisuuksiin.

Lisätietoja Myllylän kansakoulun kaikista tapahtumista avautuu Kulttuuritien nettikartan viereisestä kohdenimien listasta Myllylän kansakoulun nimeä klikkaamalla.

Iitin kunnan keskustaajama Kausala

Iitin kuntakeskus Kausalan aluetta halkoo Lahden ja Kouvolan välinen rautatie sekä Tampereen, Lahden ja Kouvolan välinen Valtatie 12. Länsi-Kymen Kulttuuritien reitti Sääskjärveltä etelästä risteää Valtatie 12:n kanssa Kausalan ABC:n kohdalla ja jatkuu kiertoliittymästä pohjoiseen kohti Iitin Kirkonkylää.

Kausalan tori (57)

Torilla pidetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina klo 7-14. Lisäksi toukokuulta syyskuulle on jokaisen kuukauden yksi lauantai varattu teemoitetulle toripäivälle. Iitin markkinaperinne ulottuu yli 130 vuoden taakse. Toripäiviä kesäkaudella myös lauantaisin ja iltatorit kesäkuukausien 2. ja 3. keskiviikko.

koko vuoden.

Iitin Ravilinna, ravirata ja Helluntairavit (59)

Kymentie 2, 47400 Kausala Puh. 050 388 4228

Iitin ensimmäiset ravikilpailut nähtiin jo vuonna 1870 Kirkkojärven jäällä ja nykyinen ravirata rakennettiin 1924. Kunnianosoituksena pitäjässä harjoitetulle hevoskasvatukselle ja -valmennukselle raviradan ja sen viereisen liikuntahalli Ravilinnan edustalla on Miina Äkkijyrkän veistämä patsas Iitin tunnetuimmasta hevosesta, Kaarlo Partasen viisinkertaisesta 1970-luvun ravikuningasori Vieteristä.

Perinteisin ja odotetuin totoravitapahtuma on Kausalan Helluntairavit.

Iitin ortodoksinen tsasouna

Keskikatu 4, 47400 Kausala Esittelyt: Puh. 05 388 8399

Iitin ortodoksinen tsasouna sijaitsee keskellä Kausalaa suurten hopeapajujen, kuusirivistön ja ruusupensaiden suojassa. Se valmistui 2003 ja on pyhitetty Neitsyt Marian syntymän muistolle. Vuosipäivän praasniekkaa vietetään 8. syyskuuta.

Radansuun kylän ja Iitin Kirkonkylän alueet

Kuntakeskus Kausalan pohjoispuolisten järvien ympäröimällä harjulla sijaitseva Iitin kirkonkylä valittiin Suomen kauneimmaksi kyläksi Yleisradion ja Matkailun edistämiskeskuksen vuonna 1990 järjestämässä yleisöäänestyksessä. Kirkonkylän pohjoispuolella Pyhäjärven Hiidensaaressa kohoaa muinainen linnavuori.

Iitin Maatilatori (60)

Kymenrannantie 1, 47400 Kausala. Puh. 0400 712 202

Myös Kausalasta kirkonkylään vievän maantievarren näkymät ja palvelut tarjoavat kävijöille hienoja elämyksiä. Tien vetovoimaisena alkuetappina palvelevat Iitin Maatilatori ja Lihatori, leivonnaiskahvila sekä Kalatori niiden pihapiirissä,

Tarjolla on kaikkina sesonkeina monipuolinen valikoima tuoretuotteita ja maaseudun muuta hyvää lähiruokaa ja runsas valikoima käsitöitä yhteensä yli 100:lta ruuan tuottajalta ja käsitöiden valmistajalta.

Pitokartano Kurjenmiekka (61)

Harjuntie 7, 47400 Kausala Puh. 044 777 7474.

Pitokartano järjestää tiloissaan tapahtumia ja kestitsee ruokailijat ja juhlavieraansa ammattitaidolla ja A-oikeuksin. Kurjenmiekka tunnetaan myös kansallisten juhlapyhien yhteyteen toteutetuista suosituista juhlalounaistaan ja pitopalvelusta.

Tilausravintolan avarissa saleissa voidaan palvella kerrallaan jopa 300 asiakasta. Yksittäisiä saleja myös 30-75 hengelle. Pihalampi ja -terassi sekä suihkulähde ja huvimaja lisäävät kesäjuhlien ja ohjelmailtojen tunnelmaa.

Pohjanmäentien Hyvinvointi Oy (62)

Pohjanmäentie 14, Puh. 040 744 8866

Lomakiven ja Iitti Golfin vieressä sijaitsevalla tilalla on kuusi koulutettua hevosta ja kolme ponia, joille voi varata ratsastus- ja talutusratsastustunteja. Lisäksi tila on erikoistunut sosiaalipedagogiseen talli- ja ratsastustoimintaan, jolla pyritään ehkäisemään esim. nuorten syrjäytymistä sekä lisäämään hyvinvointia ja sosiaalista kasvua tukevia yhteisöllisiä aktiviteetteja hevoshoidon kautta.

Urajärven uimaranta (63)

Uimarintie 7, 47400 Radansuu (Iitti)

Lapsiystävällinen, hyvin hoidettu Iitin kunnan yleinen uimaranta aivan Kulttuuritien reitin vieressä.
Pukuhuoneet naisille ja miehille, iso laituri, pallopelikenttiä, veneiden vesillelaskuluiska ja matonpesu-
paikka. Vieressä myös jousiammuntarata sekä Iitti Golfin golfrata.

Saukonkallion tanssilava (64)

Urajärventie 269A LAVAINFO: 040 548 6806

Hieman etelämpänä Urajärven rannassa nautitaan maanantai-iltoina 17.6.-12.8. ja Juhannusaattona perinteisen tanssimusiikin rytmeistä Saukonkallion tanssilavalla. Tanssiyleisön valtakunnallisessa äänestyksessä 65 vuotta toiminut Saukonkallion lava ja sen sijainti arvioitiin kaikkiaan yli 70 tanssipaikan joukosta 14. kauneimmaksi. Lavakahviota ylläpitää Iitin Pyrintö ry.

Kesän 2019 ensimmäiset tanssit 17.6. klo 20-00.30.

Tanssiohjelma 2019 17.6. Pekkaniskan Pojat, 1.7. Energia & Teemu Roivainen, 8.7. Sinitaivas, 15.7. Horizone, Matti ja Teppo, 22.7. Amore & Leif Lindeman, 29.7. Finlander, 5.8. Komiat ja 12.8. Varjokuva & Kyösti Mäkimattila, Jari Grek

Juhannusaattona pe 21.6. Karavaani & Heidi Pakarinen

Lauantaina 15.6. klo 14 Saukonkalliolla Iitin musiikkijuhlien järjestämä konsertti, jossa esiintyjinä jazztrio Hietanen-Lehtimäki-Mäkiharju, Linda Lampenius, Perttu Kivilaakso, Mari Pakarinen, Fredrika Mikkola ja Laura Mikkola.

Iitin kirkko (66)

Jos kirkolle ajaessa et ole malttanut pysähtyä edes limonadille, niin viimeistään perillä on syytä jalkautua kävelylle ja pistäytyä vaikka 1950-luvun kioskilla ostamassa hyvää tötteröjäätelöä!

Iitin kirkkopitäjä irrotettiin Hollolan seurakunnasta omaksi seurakunnakseen Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan päätöksellä vuonna 1539 ja siihen kuului pitkän aikaa lähes koko Pohjois-Kymenlaakson alue.

Punaseinäinen Iitin puukirkko on kellotapuleineen vaikuttava nähtävyys ja samalla Iitin Musiikkijuhlien päänäyttämö. Se valmistui aiemmin tuhoutuneen ensimmäisen kirkon tilalle rakennusmestari Taavi Juhonpojan johdolla vuonna 1693. Kirkon mallina lienee ollut Tukholman Katariinan kirkko, ja rakennusteknisenä erikoisuutena on sen korkea auma-katto, joka taittuu alaosiltaan ulospäin. Perimätiedon mukaan kirkko joutui 1700-luvun alussaisonvihan aikaan venäläisten joukkojen hevostalliksi. Kirkon ulkoseinät ovat olleet punaiset vuodesta 1811 alkaen. Peruskorjauksessa v. 1913-14 kirkon alle rakennettiin uusi kivijalka ja v. 2010 toteutettiin mm. iso katto-remontti. Taidemaalari Felix Frangin (1862-1932) suurikokoinen alttaritauluJeesuksen ristiinnaulitseminen on vuodelta 1917.

Kirkko on kesällä 2019 avoinna yleisölle 24.6.-9.8. ma-pe 9.00-13.30. Kirkon esittelyt voi varata Kirkkoherranvirastosta, puh. 050 829 3323 ma-pe klo 9-12.

Kirkossa järjestetään kesällä 2019 useita Iitin musiikkijuhlien konsertteja, lisätiedot www.iittifestival.fi

Iitin Musiikkijuhlat(67)

Tämä festivaali on vakiinnuttanut huippuesiintyjineen ja muinaisen Hiidenvuoren laella järjestettävine yökonsertteineen asemansa yhtenä Finland Festivals -ketjun kiinnostavimpana musiikkitapahtumana. Kesällä 2019 juhlat järjestetään 12.-15.6. kesäkuuta.

Iitin kirkko on juhlien päänäyttämö. Lisäksi konsertteja järjestetään Maailman-perintökohde Verlassa, Saukonkallion lavalla ja Nastolan kirkossa Lahdessa.

lltakonsertit Iitin kirkossa alkavat to 13.6. klo 18, pe 14.6. klo 19 ja la 15.6. klo 18 sekä Hiidenvuoren yökonsertti la 15.6. klo 23 (sateen sattuessa Iitin kirkossa).
Verlan tehdasmuseossa järjestetään kaksi konserttia ke 12.6. klo 18 ja 20. Konserttien teemana on Juha Vainion musiikki. Konsertin lipun hintaan sisältyy Unescon maailmanperintökohteen Verlan esittely valittuna ajankohtana kesän 2018 aikana.

Musiikkijuhlien ja Länsi-Kymen Kulttuuritien kaikkien muidenkin kohteiden kotisivut avautuvat klikkaamalla näiltä verkkosivuilta Kulttuuritien reittikartan viereisiä punavärisiä kohdenimiä.

Iitin kesäteatteri (68) ja Museomäki

Kirkonkylän Museomäellä Iitin Harrastajateatterin esitykset nauttivat runsaan yleisön suosiota. Näyttämö on rakennettu Iitin museon viereen. Museo sijaitsee v.1830 valmistuneessa viljamakasiinissa. Perusnäyttelyssä pääasiassa monipuolista talonpoikaisesineistöä. Alueella on lisäksi luhtiaitta ja vanha riihi hevoskiertoineen. Museo on avoinna heinäkuussa.

Kesällä 2019 Iitin harrastajateatteri esittää Aapelin romaaniin perustuvan näytelmän Siunattu hulluus 5.7.-28.7.



Varaukset ja tiedustelut numerosta 0400-998623.

Iitin käsityöläiset ry:n Suvipuoti (69)

Kymentaantie 1, 47520 Iitti Puh. 040 483 3781 (talon aukioloaikoina 31.8. asti)

Talossa vallitsee aina lämminhenkinen ja vilkas hyörinä ja sen kotileivonnaisia tarjoavassa kahvilassa ja terassilla käyvät vaihtamassa tuoreimpia kuulumisia myös Iitin 3000 kesämökin ja lomahuvilan asukkaat. Samalla katsotaan talon toisen päädyn näyttelyt ja tehdään ostoksia Iitin käsityöläiset ry:n Suvipuodista.

Kylätalon kesänäyttelyt 2019:
2.5.-21.5. Iitin kansalaisopisto: Kevätnäyttely

22.5.-3.6. Perjantaimaalarit: Kuka, Mitä, Missä

4.-17.6. Iitin Musiikkijuhlayhdistys

18.6.-1.7. Engberg Seija ja Auli Steffen: Kesäheinä ja Garderobe

2.7.-15.7. Iitin Taideseura ry: Vuosinäyttely

16.7.-29.7. Mannila Anniina: Valokuvia ja Helander Iina: Maalauksia

30.7.-12.8. Korhonen Anu: Akryylitaidetta

13.8.-19.8. Iitin kotiseutuyhdistys ry: sukututkimusrinki
Iitti-infoa, murresanakirjoja, ryijy- ja kansallispukukortteja, sukututkimustietoutta

20.8.-31.8. Hyökki, Amanda; Rautjoki, Suvi ja Hanna-Sisko Onnela:
Akryylimaalauksia, seka- ja sulatuslasitekniikkaa

SF-Caravan Leininranta (70)

Siestantie 7, 47400 Kausala Puh. 040 833 5730

Caravanalue sijaitsee 3 km:n päässä Kausalasta Lahteen päin. Leininrannassa järjestetään karavaanareille useita kesätapahtumia ja alue kuuluu Caravan Huiput -ketjuun. Kausipaikkojen lisäksi käytössä on 35 vierasvaunupaikkaa, oma uimaranta, vuokraveneitä ja hyvät sauna-, keittiö- ja oleskelutilat.

Neste Kausalan Matkakeidas (71)

Sitikkalantie 5, 47400 Kausala Puh. 05 326 0448

Matkakeidas on Lahden ja Kouvolan välisen valtatien monipuolisin taukopaikka useine eri palveluineen. Aiempaa laajemmassa ruokailusalissa on tarjolla aamiaisajan jälkeen herkullinen noutopöytä, uudistunut a la carte -lista sekä täysi valikoima Kotipizzan ja Hesburgerin pizza- ja hampurilaisannoksia. Ammattiautoilijoidenkin suuresti suosima liikenneasema myymälöineen avautuu joka aamu klo 05.

Mankalan vesivoimalaitos (72)

Mankalan kosket ikuistettiin Suomen taiteen ja elokuvan historiaan

1950-luvun alkuun asti vapaana virranneet Mankalan kosket on ikuistettu 1800-luvun lopulla useisiin Suomen taiteen kultakauden maalauksiin ja yli kymmeneen 1900-luvun alkuvuosikymmenten elokuvaan. 1900-luvun alkuvuosina Mankalaan muutti kesäasukkaiksi taiteilijayhteisö, jonka keskeisiä jäseniä olivat oopperalaulaja, prof. Wäinö Sola ja Kansallisteatterin näyttelijät Evert ja Kirsti Suonio. Sola perusti mm. Aino Acktén, Edvard Fazerin ja Oskar Merikannon kanssa Helsinkiin v. 1911 Kansallisoopperan edeltäjän Kotimaisen Oopperan, jonka nimi vaihdettiin v.1915 Suomalaiseksi Oopperaksi.

Helsinkiläisen Atelier Apollon omistaja, valokuvaaja K.E. Ståhlberg oli vuonna 1904 hankkinut Pariisista elokuvakameran ja elokuvafilmiä ja useiden kokeilujensa jälkeen kuvannut Mankalan koskistakin kaksi dokumenttielokuvaa. Niistä jälkimmäinen esitettiin maamme ensimmäisenä matkailumainosfilminä Berliinin suuressa matkailunäyttelyssä v. 1911 nimelläFinland.

Kun Tauno Palo oli hukkua Mankalanvirtaan…

Vähän aiemmin K.E. Ståhlberg, presidentti K.J. Ståhlbergin serkku, oli rakennuttanut Helsingin Etelä-Esplanadille monikerroksisen huvikeskuksen, Apolloteatterin, joka sisälsi elävien kuvien esityksiä ja operettinäytöksiä järjestävän teatterisalin, anniskeluravintolan sekä yläkerrosten hotellin. Ståhlbergin valokuvaamo ja perheen asuintilatkin sijoittuivat samaan taloon.

1920-luvun värikkäiden omistajavaihdosten jälkeen Oy Alko Ab osti Neuvostoliiton valtiolta 1930-luvun alussa koko rakennuksen ja perusti siihen pääkonttorinsa sekä kieltolain päätyttyä v. 1932 Alkon myymälän nro 1. Viime ajat rakennuksessa on toiminut Oikeusministeriö.

Vuosina 1922-49 Iitin Mankalassa ja Vuolenkoskella kuvattiin useimmiten intohimodraamoja, ohjaajina mm. Erkki Karu, Valentin Vaala, Teuvo Tulio ja Roland af Hällström. Ilmari UnhonKoskenkylän laulun dramaattisin kohtaus oli koitua vuonna 1947 näyttelijä Tauno Palon kuolemaksi, kun hän putosi Mankalan pyörteiseen virtaan tukkilautan karattua kosken viemänä ulottumattomiin. Palo onnistui kuin ihmeen kaupalla pelastautumaan lopulta täysin uupuneena alavirran rantaan.

Iitin Vuolenkosken kylässä Kymijoen pohjoispäässä on näytetty näitä Mankalassa ja Vuolenkoskellakin kuvattuja elokuvia alkusyksyn ulkoilmaelokuvaesityksinä. Viime kerralla esitysvuorossa oli niin ikään osittain Vuolenkoskella kuvattu, Arto Paasilinnan romaaniin perustuva Risto Jarvan elokuvaJäniksen Vuosi. Kunniavieraaksi ja yleisön tavattavaksi sitä saapui katsomaan myös filmin pääroolin esittäjä Antti Litja.

Metkan mökit (73)

Sitikkalantie 372, 47490 Mankala Puh. 050 596 8579

Mökit sijaitsevat tyynesti virtaavan jokiosuuden rannalla valtakunnallisesti arvokkaassa perinnemaisemassa. Maatilalla on kaksi suurta ja kattavasti varusteltua uutta rantahuvilaa sekä yksi vanhempi, hyvin rakennettu perinteinen rantamökki. Lisäksi runsaan 500 metrin päässä joelta sijaitseva vanha torppa on kunnostettu majoitustilaksi. Torpalla on oma pihasauna sekä jokirannan uimapaikka ja vene. Jokirannasta voi vuokrata myös ponttoonisaunan. Asiakkaille vuokrataan kalastusvälineitä, perämoottoreita ja kirkkovenettä. Hyvät marja- ja sienimetsät aivan mökkien äärellä.

Yli-Kaitalan lomamökit ja Tilausravintola Ketunleipä (74)

Kaitalantie 323, 47490 Mankala Puh. 050 386 3737

Palvelukapasiteetiltaan lomakeskusten sarjaan runsaassa 20 vuodessa kasvanut Yli-Kaitalan matkailutila Kymijoen Kettujärven äärellä tunnetaan laadukkaista majoitustiloistaan, monipuolisista kalastus- ja muista ohjelmapalveluistaan, nykyaikaisesta tilausravintolastaan sekä mm. innovatiivisesta puolipallon muotoisesta monitoimisaunastaan – muiden perinteisten saunatilojen ja kylpyallaspalvelujen rinnalla.

Mökkimajoituksen ohessa Yli-Kaitalassa on myös hotellitason majoitushuoneita minikeittiöillä ja järvinäköalalla. Ravintolassa on täydet anniskeluoikeudet ja kokousvalmius jopa 120 hengen käyttöön. Herkulliset ruuat, tyylikkäät juhlakattaukset ja ystävällinen palvelu varmistavat Yli-Kaitalassa yksityis-tilaisuuksienkin asiakkaille hyvän mielen. Ruoka- ja virvoketarjoiluja toteutetaan tarvittaessa maatilan eri osiin rakennetuille leiripaikoille, esim. entisen Harakankosken kalastus- ja retkikeskukseen, sekä innovatiiviselle Sammalsaunalle ja näköalasauna Kettuun.

Kilkkilän farmi (75)

Ojassuontie 68, 19160 Huutotöyry (Iitti), puh. 040 752 2207 (Riitta Kilkkilä) www.kilkkilanfarmi.fi

Kilkkilän Farmin kotieläinpihalla Iitin Vuolenkoskella voit seurata mm. aasiperheen, alpakoiden, strutsien ja riikinkukkojen puuhailuja ja nähdä läheltä myös suomalaisen maatilan eläimiä.

Kilkkilän kesäkahvila huolehtii siitä, että janoon ja nälkään ei tarvitse hakea välipalaa kauempaa.

Ja farmipuodin monipuoliset tuotteet sopivat myös viemisiksi.

Farmi on avoinna toukokuussa lauantaina klo 10-15 ja sunnuntaina klo 12-17 sekä kesäkuussa ja heinäkuussa ti-pe 12-17, la 10-15, su 12-17. Ma suljettu.

1.-21.8. avoinna ti-pe 12-17, la 10-15, su 12-17. Ma suljettu.

27.8.-1.10. avoinna la 10-15 ja su 12-17.

Kesän päätapahtuma FARMIPÄIVÄT 30.6.-1.7.2018 klo 10-15.

Vuolenkosken kylä (76)

Lisätietoja: Vuolenkosken kyläyhdistys ry pj. Eero Paronen Puh. 0400 659 877

Iitissä toivotaan, että retkeilijät tekisivät vierailuja myös Pohjois-Iitin jylhälle järvialueelle, Kimolan suljetulle uittokanavalle ja Valtakunnan Vuoden Kyläksi 2014 valittuun Vuolenkosken kylään. Jo ennen valtakunnallista huomionosoitusta tämä Konniveden rantakylä Kymijoen uoman pohjoispäässä oli palkittu kolme kertaa Kymenlaakson parhaana kylänä.

Vuolenkosken suosittu kesätori kokoaa kesäkuun alusta syyskuun loppuun lauantaisin klo 10-12 lähiruuan ja käsitöiden myyjää ja satoja kävijöitä Kymijoen pohjoispään rantaan Vuolenkoskentielle.
Lisätietoa kylän kesätapahtumista www.vuolenkoski.fi

Kimolan uittokanava (77)

Maantien 363 varressa, Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueilla. Wikipedia

Vuonna 1966 valmistunut 7 kilometrin pituinen Kimolan uittokanava yhdistää toisiinsa Heinolan alapuolisen Konniveden ja Kouvolan Pyhäjärven. Molempien järvien läpi virtaa Kymijoki.

Kanava mahdollisti 1950-luvulla valmistuneiden Iitin Vuolenkosken ja Mankalankosken voimalaitosten ohittamisen ja lyhensi samalla tukkien uittomatkaa Päijänteeltä Kymi-yhtiön Voikkaan tehtaalle lähes 30 km. Tukinuitto Kimolan kautta loppui kokonaan vuonna 2002, kun puukuljetukset olivat siirtyneet vesiväylältä maanteiden tukkirekoille.

Melojille Kimolan kanava on aina ollut erinomaisen hyvä kanoottiväylä, mutta uittokanavan läpi ei voi kulkea kookkailla veneillä, koska kanavapadolla ei ole avattavaa vesisulkua. Tukit nostettiin padon yli Pyhäjärven puolelle nippunosturilla kallioon louhitun vesitunnelin vieressä.

Aivan hiljattain kanavan kunnostamiseksi veneilyliikenteelle sopivaksi on saatu rahoitusratkaisu, joka mahdollistaa kanavasulun ja laitureiden rakentamiset sekä kanavan kaikkien väyläosuuksien kunnostustöiden aloittamisen.

Rakennustöiden hinnaksi arvioitiin aluksi alle 10 miljoonaa euroa, nyt hinta-arvio on 26 milj. euroa.

Hiidenvuori (78a)

Hiidensaarentie, 47610 Hiidensaari

Maanteitse Iitin Musiikkijuhlien yökonserttien järjestämispaikalle Hiidensaareen on matkaa 14 km Kymentaan kylän kautta. Tieviitoitus jatkuu Hiidensaaressa vuoren pysäköintipaikalle ja saaren taaimmaiselle retkeily- ja uimapaikalle asti. Ensimmäisen kerran Iitin muinaisella linnavuorella järjestettiin yleisölle suuri taidejuhla 5.7.1914. Päävastuun järjestelyistä kantoivat Mankalan taiteilijajoukosta oopperalaulaja, prof. Wäinö Sola ja Kansallisteatterin näyttelijät Evert ja Kirsti Suonio.

Näyttelijäryhmä esitti näytelmän Hiiden vuoren vihkiäiset, ja kuten nykyistenkin Iitin Musiikkijuhlien aikaan yhä tehdään, vuoren rinteelle kannettiin jo silloin laulajien esitysten tueksi säestyspiano. Vihkiäisjuhlaan saapui veneillä ja laivoilla peräti noin 3000 hengen yleisö.

Valitettavasti esitysperinne katkesi heti moneksi vuodeksi, sillä elokuun alussa 1914 Euroopassa syttyi 1. maailmansota ja sen synnyttämässä koko Eurooppaa järisyttäneessä yhteiskunnallisessa murroksessa mm. Venäjän vallankumous 1917 ja Suomen itsenäistymisen jälkeinen verinen kansalaissotamme 1918.

Bertolt Brecht Hella Wuolijoen vieraana Iitissä

Hiidenvuoren kesäjuhlaa yritettiin elvyttää 1930-luvulla mm. Iitin Suojeluskunnan ja Iitin Lyöttilästä Marlebäckin kartanon v. 1920 ostaneen Hella Wuolijoenkin toimesta. Hän lainasi vuorelle rahdattavaksi jopa kartanonsa flyygelin konserttipianoksi.

Marlebäckin tiluksilla koettiin monella tavoin jännittäviä hetkiä Talvisodan jälkeisen välirauhankin aikana. Kesällä 1940 Hella Wuolijoki kestitsi siellä yli kuukauden ajan kansallissosialistisesta Saksasta maanpakoon jo v.1933 lähtenyttä marxilaista ystäväänsä Bertolt Brechtiä ja tämän vaimoa, kahta lasta, sihteeriä ja Tanskasta mukaan lähtenyttä rakastajatarta. Yli vuoden kestäneen Suomessa olonsa aikana ja ennen Yhdysvaltoihin siirtymistään Brecht sai valmiiksi näytelmänsäSetsuanin hyvä ihminen sekä pitkälti Hella Wuolijoen valmista tekstiä käyttäen näytelmänHerra Puntila ja hänen renkinsä Matti. Wuolijoki myi kartanonsa syksyllä 1940.

Pohjois-Iitin jokiosuus ja Kymijoen vesivoimalaitokset

Kun Kaurakosken voimalaitos patosi 1950-luvun alussa Kymijoen Mankalan kosket, joen ylävirta rauhoittui, vedenpinta nousi ja vesialue laajeni järviksi jokiväylän lähialueiden painanteisiin.

Mankalan alapuolisen Leininselän suvantojärven jälkeen Kymijoen virtaus kääntyy Iitin Kirkkojärvellä suoraan pohjoiseen ja Virtasalmen sillan pohjoispuolella kanootti- ja veneretkeilijöille avautuu yli 7 km:n pituinen Pelinginselkä. Urajärven Mukulanlahdelta on myös vesiyhteys Pelinginselälle, jonka pohjoispäässä Kymijoki kaartuu Hiidensaaren editse itään Jaalan Pyhäjärveen ja siellä Mäntyharjun reitiltä runsaasti lisävettä saatuaan jälleen kohti etelää Kuusankosken tehdasaluiden suuntaan.

Tukinuitto lopetettiin Kuusankosken alapuolisella jokiosuudella vuonna 1966 ja joen yläjuoksulla v. 2002. Mankalan vesivoimalaitoksen ja Kuusankosken Voikkaan tehtaan voimalaitoksen välillä ei ole yhtään patoa. Kaikkiaan Kymijoen vajaan 150 kilometrin pituisen jokiuoman varressa Vuolenkosken ja Itämeren välissä on 12 vesivoimalaitosta ja useita säännöstelypatoja.

Iitin Hiidensaaren pohjoispuoliselta Pyhäjärveltä avautuu vesiväylä myös luoteeseen Kimolan suljetulle tukinuittokanavalle. Vireillä on hanke kanavan kunnostamisesta ja veneilyväylän avaamisesta Pyhäjärveltä Heinolan Konnivedelle, jonka Iitin puoleisissa laivareitin saarissa on kivikautisia kalliomaalauksiakin. Heinolasta järviyhteys jatkuu lukuisille Ruotsalaisen lahdelmille ja laivareittinä Kalkkisten kanavan kautta Keski- ja Pohjois-Päijänteelle ja Keitele-järvelle sekä Vääksyyn Etelä-Päijänteelle ja Lahden Vesijärvelle.

Mukulanlahden lintutorni (78b)

Lintutornille ja sen viitoitetulle laituri- ja pitkospuupolulle Iitin Urajärven rantaan on Kirkonkylän Kylätalolta vain runsaan kilometrin matka Kuusankosken suuntaan. Lukuisten ruovikossa pesivien vesi- ja pikkulintujen ohella kameran eteen voi syöksähtää jopa kalasääski.

Oravalan kartano (79)

Oravalan kartano sijaitsee Kouvolassa, vanhassa Valkealassa Kymijoen varrella. Täältä joenvirta jatkaa kulkuaan kohti Voikkaalle, ja länteen päin avautuu Pyhäjärvi Jaalan ja Iitin suuntaan.

Oravalassa viljellään luomuviljaa, harjoitetaan metsätaloutta ja kartanon vanhoissa työväentaloissa on vuokra-asuntoja.

Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry järjestää Perinnerakentamispäivän Oravalan kartanolla 8.6.2019 klo 11-16. Kesäpäivän teema on rakennuksen perinteiset korjausmenetelmät ja vanhat puutarhat.

Unescon Maailmanperintökohde Verla (80)

Verlantie 295, 47850 Verla, puh. 020-415 2170 www.verla.fi

Verlan tehdasmuseo sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa Verlan kylässä ja on avoinna 2.5.-20.6. ja syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 11-16 ja 23.6.-31.8. välisenä aikana joka päivä klo 10-18. Museoon tutustutaan oppaan johdolla ryhmissä. Opastuksia voi saada useilla eri kielillä.

UPM Oyj:n ylläpitämä Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Maailmanperintökohdealue on yli 20 hehtaarin laajuinen, ja siihen sisältyy museotilojen lisäksi useita muitakin Verlan kylän rakennuksia sekä museoidun tehtaan ympärillä olevia maa- ja vesialueita. Verlankosken äärellä on mm. noin 7000 vuotta vanha kalliomaalaus, johon on piirretty punaruskealla värillä kahdeksan hirveä ja kolme ihmistä.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas saivat alkunsa vuonna 1872. Useimmat suojellut rakennukset ovat arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelemia. Museoalueella on myös kahvilaravintola ja mm. käsityöpuoteja. Lisäksi kylän alueella on useita majoitustiloja ja muita palveluja matkailijoille.

Verlan kesät täyttyvät aina kymmenistä tapahtumista. Perinteistä Verla-päivää vietetään 8.6.2019 klo 11 alkaen ja 12.6. klo 18 ja 20 Verlan tehdasmuseossa järjestettävissä Iitin Musiikkijuhlien konserteissa on teemana Juha Vainion musiikki.